Uusi 47 GHz:n suomenennätys 18.02.2001 pidettiin Salon seutuvilla taajuudella 47088,150 MHz kaksisuuntainen SSB-kuso 57/57 raportein. Asemien välinen etäisyys oli 9.07 kilometriä ja on näinollen tiettävästi uusi suomen ennätys tällä millimetriaaltoalueen bandilla. Koko sunnuntai-iltapäivä oli varsin vaiherikas ja herra Murphy näyttäytyi tapansa mukaisesti ikävän usein: tälläkään kertaa ei tahtonut millään löytyä sopivaa yhteydenpitoväliä, sillä kaupunki on senverran montussa, että Salon kirkontorniakin joutui katselemaan Salaistenkalliolta (KP10NL) alaviistoon. Eipä kirkosta sitten pelti- katon lisäksi juurikaan muuta näkynyt. Aiemmin iltapäivällä kirkolla vierailu osoitti paikallisen kasvuston olleen varsin voimakkaan, joten avointa lähtöä ei oikein tahtonut löytyä, varsinkaan kun tässä vaiheessa ei ollut vielä selvää havaintoa Salaistenkallion suunastakaan. Kirkon katolle johtavat tikkaat kylläkin pantiin merkille... Harjoitukset alkoivat puoliltapäivin Ilkan, OH1KHH:n kotona, kun ensin kalibroimme taajuudet suurinpiirtein tontille. Molemmat rigimme on pakattu tiiviisti styrox-laatikoihin, jotta viima ei pääsisi pahasti vaivaamaan. Tuulesta ja ulkolämpötilasta johtuva taajuusstabiilisuus- ongelma alkaa olla varsin korostunut näillä laineilla ja meneillään on voimakkaasti empiirinen tutkimus paikallisoskillaattoreiden stabiloimiseksi ilman hienoja GPS- tai muita toisiolukitusreferenssejä. Olemme kuitenkin alustavasti sopineet, että 76 GHz:n rigien lokaalit laitetaan johonkin elämää suurempaan referenssiin kiinni. Tämän jälkeen ajelin reilun kilometrin päähän pitämään koekuso, jolla sain antennini suuntausta avittavan kiikaritähtäimen kalibroitua. Raportit tällä välillä olivat edelleenkin 59+ kumpaankin suuntaan (rigimme ovat hyvin samantyyppisiä, omastani olen mitannut lähtö- tehoksi n. 0.1 mW mittausvirheen ollessa n. +-2 dB - vastaanottimen kohinaluku on täysin sivistyneiden arvailujen varassa, mutta lienevät siinä 10 dB:n luokkaa). Lisätietoa mittaustuloksista ja myös valokuvia ja äänitiedostoja löytyy kotisivuiltani: www.oh2aue.pp.fi/q_test.htm Rigit perustuvat aliharmonisiin balansoituihin liuskajohtomiksereihin. Paikallisoskillaattorivaimennus on 20 dB:n luokkaa. Paikallisoskillaattorin syöttötaajuus on n. 24 GHz:iä ja tämän LO:n kahdentaja 12 GHz:stä ja puskurivahvistin ovat samalla substraatilla sekoittimen kanssa. Systeemi on rakennettu kaksipuoleiseen koneistettuun alumiinikoteloon, jonka toisella puolella on RF-VOX, välitaajuusvahvistin (itselläni 144 MHz, Ilkalla 432 MHz), sekä lähetyssuunan ohjauksen tehovaimentimet. Pidettyjen kusojen perusteella alkaa näyttämään ilmeiseltä, että kyseisillä laitteilla voinee pitää n. 50 km:n kuson CW:llä, ehkäpä pidemmällekin. Antenneina ovat tällä hetkellä 24 cm linssitorviantenni OH2AUE:llä ja 25 cm prime focus-peiliantenni OH1KHH:lla. Salaistenkallio toisena QTH:na alkoi olemaan selvä valinta toisen pään sijainniksi, mutta toiseksi pääksi ajateltu kirkon tai sairaalan piha ei tullut kyseeseenkään (jos ei oteta katto-optiota mukaan...). Ilta alkoi hämärtyä ja oli vain rohkeasti tehtävä päätös: Arto, OH2KTB ja Ilkka ajoivat Salon koillisnurkalla olevalle mastolle (KP10OJ), jonka piharakennuksen katto näkyi kiikareilla Salaistenkalliolle. Paikalle ei päässyt autolla ja tiekin oli jyrkkä ja peilikirkkaassa jäässä, mutta poikien ei auttanut kuin lähteä kantamaan rigejä ja akkuja mäen päälle. Hikisen urakan jälkeen metsästä löytyneiden pöllien avulla he saivat rigit ripustettua katselemaan siitä ainoasta n. 2 metrin korkeudella näkyvästä pienestä oksien reunusta- masta kolosta, josta saimme signaalimme kulkemaan. Tosin Ilkan rigiin ei saatu henkeä ensimmäiseen 15 minuuttiin - oliko pakkanen tehnyt tehdävänsä ? Kuso saatiin kuitenkin pidettyä, mehän emme pienestä lannistu ! Kusoa olivat todistamassa Arto, OH2KTB, Anne, YL/OH2AUE ja SETI- koira Pii.